Konfliktien johtaminen ja yhteenveto (luento 11)

Luennon aiheena oli intitutionalismi ja konfliktien johtaminen. Oppimistavoitteita luennolle oli asetettu seuraavasti, tiedostaa johtamisideoiden leviämisen globaalisti, institutionaalisen teorian ymmärtäminen ja kuinka monien organisaatioiden rakenne on samanlainen muotoilulta ja käytännöltään, McDonaldisoitumisen vaikutus elämiemme muokkaamiseen ja ymmärrys konfliktien johtamisesta.

Kaikki suurimmat johtamisopit ja tyylit ovat rantautuneet USA:sta ja mikä myös jäi mieleeni, niin suomessa ei ole kehitetty yhtään kansainvälistynyttä johtamisteoriaa, -malia tai -käytäntöä. Suurin osa johtamiskäytännöistä on levinnyt valtioiden, konsulttien ja ennen kaikkea johtamiskoulujen kautta. Mallien toimiminen pohjautuu pääosin merkityksiin ja tieteellisten tutkimusten perusteella tehtyihin analyyseihin.

Institutionaalisesta teoriasta jäi luennolta se mieleen, että niitä omaksutaan käyttöön muutaman toimivan mekanismin takia. Esimerkiksi matkiva tai normatiivinen isomorfismi, tarkoittaen sitä, että organisaation muotoilu ja käytännöt ovat samat kuin jossain eri organisaatiossa. Todellisuus rakennetaan sosiaalisin menetelmin.

McDonaldsoitumisesta mieleeni luonnolta jäi neljä käytetyintä periaatetta. Ne ovat 1. tehokkuus: vähimmällä panoksella suurimmat tuotot, johon varmasti moni voi samaistua ja pyrkii. Silloin kun panokset ovat minimissä ja tuotto suurta päästään tietenkin parhaaseen ja vähiten kuluttavaan tulokseen. 2. laskettavuus; kokoonpanokustannusten alentaminen, jolloin mielestäni laatu kärsii, mutta jos vähennetään vain niin kauan kunnes laatu on halutulla tasolla on siitä varmasti hyötyä. 3. ennustettavuus: tuote on kaikkialla sama, jolloin asiakkaan ei tarvitse paikasta riippumatta miettiä mitä tulee saamaan, vaan hän voi sokkona mennä saman organisaation laitokseen ja hakea haluamansa saman tuotteen pettymättä tippakaan. 4. kontrolli: kaikkea täytyy kontrolloida, jossa olen melko samaa mieltä sen takia, koska suurissa organisaatioissa kontrolloivan silmän täytyy nähdä kaikkialle. Jotta homma pysyy varmasti kurissa ja tulos nousujohteisena.

Viimeisempänä ja minusta myös melkein tärkeimpänä aiheena oli konfliktien johtaminen. Konfliktitilanteisiin oli erilaisia tapoja selvitä siitä ja niitä kävimme myös läpi. Luentodioissa oli kirjattu erikseen ylös viisi tapaa johtaa konflikteja. 1. välttäminen, joka mielestäni kuvastaa hyvin sitä, että niiden ennalta ehkäiseminen on erittäin tärkeää. 2. Pakottaminen: jota en henkilökohtaisesti kannata niin paljoa. 3. sopeutuminen: eli saadaan organisaatio sopeutettua tilanteeseen mahdollisimman nopeasti. 4. kompromissi, jolla pyritään löytämään tilanteeseen mahdollisimman nopeasti vaihtoehtoinen tilapäisratkaisu. 5. ongelman ratkaiseminen ja yhteistyö, joka mielestäni on kaikista tehokkain vaihtoehto, jolla myös päästään eroon konfliktitilanteesta.

Antti Kinnunen